Liekki ja miekka – Mannerheim ja Yliopisto

Teksti ja kuvat: Laura Leipakka

Helsingin yliopistomuseo on keskustan kätketty helmi. Kompakti museo Helsingin yliopiston päärakennuksessa tiivistää päänäyttelyssään suomalaisen yliopistohistorian vuodesta 1640 nykypäivään hauskasti ja innovatiivisesti.  Vaihtuvat teemanäyttelyt tuovat uusia näkökulmia Suomen vanhimman korkeakoulun vaiherikkaaseen menneisyyteen. Maaliskuun lopulla museossa avautui näyttely ”Liekki ja miekka”, jossa avataan marsalkka Mannerheimin ja ylipiston suhdetta.

Kenraali, vapaaherra Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951) vihittiin Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtoriksi vuosi Suomen sisällissodan loppumisen jälkeen. Tästä tapahtumasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta, mikä on syy yliopistomuseon ja Mannerheim-museon yhdessä toteuttamaan pop up -tyyliin rakennettuun näyttelyyn.  

Mannerheim on Suomen historiassa rakastettu hahmo, jota tutkitaan jatkuvasti uusista näkökulmista. Kiistatta yksi kansallisista suurhenkilöistämme sai sotilaskoulutuksensa Venäjällä, mutta oli kirjautunut ylioppilastutkintonsa jälkeen Helsingin yliopistoon. Sotilasura vei tulevan marsalkan kuitenkin mennessään ja luvut jäivät. Tästä huolimatta Mannerheim promovoitiin yliopiston kunniatohtoriksi itsenäisen Suomen ensimmäisessä yliopistollisessa promootiossa 31.5.1919.

Keväällä 1919 Suomi toipui edellisvuonna maata repineestä sisällissodasta ja Mannerheim toimi maan valtionhoitajana. Kunniatohtorin arvon hän sai yhdessä entisen valtionhoitajan P. E. Svinhufvudin kanssa. Filosofinen tiedekunta valitsi heidät ensimmäisiksi itsenäisyyden ajan kunniatohtoreiksi vahvistaakseen valtiovallan ja yliopiston suhteita. Myös Nylands Nation ja Varsinaisuomalainen osakunta kunnioittivat vapaaherraa kunniajäsenyyksillään. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta puolestaan muisti presidentti Mannerheimia korkeimmalla kunniamerkillään vuonna 1950 järjestetyn vuosijuhlansa yhteydessä.

Kunniatohtoripromootion lisäksi näyttely nostaa esiin Mannerheimin toiminnan talvisodan aikana. Sodan vuoksi yliopisto vietti 300-vuotisjuhlallisuuksiaan vasta syyskuussa 1940.  Tasavuosia juhlittiin lukuvuoden avajaisten yhteydessä ja kiitoksena Suomen vuoksi tehdyistä uhrauksista ylipäällikkö Mannerheim antoi päiväkäskyssään yliopistolle Vapaudenristin liitettäväksi yliopiston sinettiin.

Vasemmalla: Ylipäällikön päiväkäsky no 115 (5.9.1940) sekä Suomen Vapaudenristi.
Oikealla: Mannerheimin kunniatohtorin promootioasu kokonaisuudessaan.
Kuvat: Laura Leipakka, 2019.

Vaikka Mannerheim suoritti opintiensä sotilaskouluissa, hän arvosti suuresti sivistystä. Erityisesti Venäjän sotilaspiireistä ja hovista häneen tarttui arvostus protokollaa ja etikettiä kohtaan. Tässä mielessä hän on akateemisten perinteiden ja tapojen kanssa samaa koulukuntaa. Mannerheim myös osallistui usein yliopistossa pidettäviin tilaisuuksiin ja illasti professorien kanssa. 

Näytteillä on esineitä Mannerheim-museosta, kuten kunniatohtoroidun Mannerheimin täydellinen promootioasu ja diplomi sekä yksityiskokoelmasta lainattu Mannerheimin promootiossa käyttämä miekka. Näyttelyn kunniaksi Yliopistomuseo digitoi promootion 1919 muistoalbumin valokuvat, jotka ovat esillä näyttelyn tulosteissa ja diaesityksessä. Näyttelyn tekstit puolestaan ovat pääosin Mannerheim-museon tuotosta.

Kannattaa käydä tutustumassa tähän pieneen, mutta kiinnostavaan näyttelyyn, Samalla voi tutustua museon laajempaan peruskokoelmaan, jossa kerrotaan värikkäästi ja monipuolisesti Suomen yliopisto-opiskelun ja opiskelijaelämän historiasta.

Omia suosikkejani perusnäyttelyssä ovat vanhat ylioppilaslakit sekä lyhyet ja hauskat videopätkät, jotka kertovat ylioppilaiden elämästä ja kommelluksista eri aikakausina. Yliopistomuseo, olisiko vastaavia videoita mahdollista saada lisää? Historia avautuu erityisen hienosti visuaalisessa muodossa ja videot ovat oivallinen keino avata ylipiston historiaa ja sen vaikutusta suomalaisen yhteiskunnan syntyyn. 

Näyttelyn jälkeen perehdyin tarkemmin näyttelyn aiheeseen ja vastaan tuli tieto Mannerheim-professuurista, jonka Helsingin yliopisto on pari vuotta sitten perustanut yhdessä Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa. Professuurin rahoittaa osittain Mannerheim-säätiö ja tehtävä keskittyy Venäjän turvallisuuspolitiikkaan. Tehtävä on sijoitettu Aleksanteri-instituuttiin ja sitä hoitaa tällä hetkellä professori Katri Pynnöniemi. Yliopiston mukaan ”professuuri vahvistaa molempien ylipistojen Venäjän turvallisuus-, ulko- ja puolustuspolitiikan opetusta ja tutkimusta”.[i] Mannerheimin vaikutus ulottuu pitkälle myös yliopistomaailmassa.

Liekki ja miekka – Mannerheim ja Yliopisto -näyttely 28.6.2019 asti Helsingin yliopistomuseossa (Fabianinkatu 33, 3.krs.). Vapaa pääsy. Opastukset joka toinen tiistai lounasaikaan klo 12.00 (kesto 30 min). Lisätietoja näyttelyn verkkosivuilla.


[i] ”Katri Pynnöniemi nimitetty Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessoriksi”. Helsingin yliopisto 16.5.2017. Viitattu 16.4.2019: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/korkeakoulu-tiedepolitiikka/katri-pynnoniemi-nimitetty-venajan-turvallisuuspolitiikan-apulaisprofessoriksi

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *