Huomioita Opiskelijaelämä ja visuaalinen kulttuuri -seminaarista
Kirjoittaneet Ville Eerola ja Ahto Harmo
Kuten tilaisuuden jälkeen laskeskeltiin, HYYHY:n syysseminaarin ”Opiskelijaelämä ja visuaalinen kulttuuri – Ylioppilaat elokuvissa, piirroskuvissa ja mielikuvissa” 23.11.2023 järjestelyssä oli enemmän haasteita kuin kaikissa yhdistyksen aikaisemmin järjestämissä seminaareissa yhteensä. Ei vähiten tähän nähden seminaari oli todellinen menestys. Helenin kaukolämpötöiden takia seminaarin eräänlaiseksi sisäänheittäjäksi suunniteltu vierailu tiedemuseo Liekkiin jouduttiin perumaan. Samaisesta syystä seminaarikin siirrettiin yliopiston päärakennukselta Svenska social- och kommunalhögskolaniin. Tämän lisäksi sattui useampi sairastuminen, ja aikaisempina vuosina hyväksi havaittu seminaarin striimaaminen ja tallentaminen jouduttiin perumaan viime hetkillä. Sairastumiset ja tilansiirto saliin, jossa ilmeisesti yhtä lukuun ottamatta kukaan tänä vuonna seminaariin osallistuneista ei aikaisemmin ollut käynyt, verotti vääjäämättä osallistujia. Kolmen esiintyjän ja moderaattorin lisäksi paikalla oli vain viisi henkilöä.
Seminaarin aloitti arkistonhoitaja Ahto Harmon esitys ”Sana ’suomalainen’ ei tuo mieleen mitään määrättyä”. Esitelmän nimi on lainattu sen aiheesta eli Armas J. Pullan piirtämästä Suomalaisen Kirjakaupan mainossarjakuvasta vuodelta 1932. Esitelmässä selvitettiin lähemmin kirjakaupan opiskelijatiliä mainostavan löyhästi juonellisen jatkosarjakuvan luomia mielikuvia yliopistosta ja opiskelijoista. Esitelmä nivoi sarjakuvan osaksi tarkastellun aikakauden mainontaa ja pilakuvia sekä kirjallisuutta. Keskiössä oli kuitenkin ajanjakson yliopistopoliittisten tapahtumien ja opiskelijakokemusten taustoittaminen tulkitsemalla sarjakuvan päähenkilön, ensimmäisen vuoden opiskelijan Nappula Tilisen lyhyitä seikkailuja.
Seuraavana esitelmöi dosentti Jukka Kortti otsikolla Ylioppilaselämää ajan pyörteissä. Jussi Pussi (1970) – lempeä satiiri 60-luvun radikalismista. Kortti asetti esitelmässään Ere Kokkosen ohjaaman ja Vesa-Matti Loirin tähdittämän elokuvan edeltäneen vuosikymmenen kontekstiin käsitellen muun muassa Ylioppilaslehden palstoilla ilmennyttä radikalismia ja seksuaalimoraalin murrosta. Loirin esittämä päähenkilö kuvasti omalta osaltaan kumpaakin teemaa: Jussi tuhlaa kahden vuoden opintolainan yrittäessään tehdä ihastukseensa vaikutuksen ja päätyy sekä vasemmiston että oikeiston kansanedustajaehdokkaaksi – mutta jää eduskuntapaikasta äänen päähän, sillä unohtaa itse äänestää.
Seminaarin esitelmäosuus päättyi FM Tuukka Erosen saattelemana. Eronen loi katsauksen The Heimola Storyyn, joka on Helsingin yliopiston historian opiskelijoiden vuonna 1984 tuottama näytelmäelokuva. The Heimola Story tehtiin alun perin ainejärjestö Kronoksen hengennostatuselokuvaksi, mutta se on vuosikymmenten saatossa saanut uusia merkityksiä ajankuvana siitä, millaista oli opiskella ja elää opiskelijaelämää 1980-luvun alussa. Elokuvan kuvauspaikoilla pyrittiin autenttisuuteen erityisesti yliopistolla sekä opiskelija-asunnossa ja -juhlissa kuvattujen kohtauksien osalta. Kiinnostavasti osasta elokuvassa esiintyvistä opiskelijoista tuli myöhemmin tunnettuja historioitsijoita. Elokuvassa nähdäänkin muiden muassa Tapio Bergholm, Heikki Mikkeli ja Kari Saastamoinen. Elokuvaa on 2000-luvulla esitetty enää satunnaisesti Kronoksen tilaisuuksissa. Perinne kuitenkin elää: Eronen kertoi seuraavan esityksen olevan seminaaria seuraavana päivänä 24.11.2023. Erosen elokuvasta tekemä opinnäyte on osaltaan herättänyt uutta kiinnostusta tähän opiskelijaelämän kiinnostavaan aikalaiskuvaukseen.
Seminaari ja sitä seurannut keskustelu muodostivat erittäin kiinnostavan ja heittämällä visuaalisesti näyttävimmän kokonaisuuden yhdistyksen järjestämistä tilaisuuksista. Esitysten jälkeen virisi hyvin vilkas keskustelu, joka meni reilusti yliajallekin. Ylioppilaiden visuaalisissa ja muissakin representaatioissa havaittiin olevan paljon yhteistä. Usein ne esimerkiksi kuvaavat ylioppilaselämää nimenomaan ensimmäisen vuoden opiskelijan näkökulmasta; olihan näin jo vaikkapa Juhani Ahon Helsinkiin-teoksessa vuonna 1889.